Yksin teknis-taloudellisella osaamisella ei ratkaista aikamme monitahoisia ongelmia, joista suurin osa on ihmisen aiheuttamia. Ihmistieteiden näkökulma on välttämätön, jotta päätöksenteon laatu paranee. 

– Tarvitsemme Suomeen Humanististrategian matemaattis-luonnontieteellisten koulutusalojen LUMA-strategian tueksi, esittää Akavan Erityisalojen puheenjohtaja Pasi Hario. 

Akavan Erityisalat edustaa jäsenyhdistyksineen laajasti humanistialojen korkeakoulutettuja.

– Suomessa vaikuttaa siltä, että yhteiskunnallisiin kysymyksiin pyydetään kommentointia lähes aina samoilta tieteenaloilta. Talous ja teknologia ovat tärkeitä, mutta niiden rinnalle tarvitaan ymmärrystä ihmisistä, kulttuureista ja yhteiskunnan merkitysrakenteista. Muuten katsomme monimutkaisia ongelmia liian kapean ikkunan läpi, sanoo Akavan Erityisalojen puheenjohtaja Pasi Hario.

– Sodat, köyhyys, polarisaatio ja ympäristökriisit eivät ole teknisiä virheitä, vaan ihmisten toiminnan seurauksia. Siksi niiden ymmärtämiseen tarvitaan myös ihmistieteitä. On erikoista, että ihmisten aiheuttamia ongelmia analysoidaan niin usein ilman ihmisen tarkastelua.

– Kansalaiset ansaitsevat moniäänisempää keskustelua. Jos päätöksiä tehdään vain yhdenlaisen asiantuntemuksen varassa, myös ratkaisujen laatu kärsii.

Hario myöntää, ettei humanistien ”näkymättömyys” johdu vain siitä, ettei heitä kutsuta keskusteluun.

– Meidän on myös itse tuotava osaamisemme rohkeammin esiin. Jos emme näy tänään, vaikutukset näkyvät huomenna siinä, mitä osaamista Suomessa arvostetaan, rahoitetaan ja koulutetaan, Hario muistuttaa.

LUMA-strategian rinnalle Humanististrategia

Jo vuonna 2021 Suomessa oli suuri huoli matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen hiipumisesta ja kehitettiin kansallinen LUMA-strategia turvaamaan osaamista.

Akavan Erityisalojen mielestä tuoreimpien PISA-tulosten myötä on aika tunnustaa, että matemaattisen osaamisluisun lisäksi olemme menettämässä otteemme humanistisesta osaamisesta. PISA-tulosten suurimmaksi yllätykseksi on kuvailtu tulosta, jonka mukaan  suomalaisnuorten osaaminen lukutaidossa oli pudonnut selvästi. 

– Maamme hallitus on tunnistanut LUMA-osaamisen merkityksen, mutta yhtä tärkeää on huolehtia humanistisesta sivistyspääomasta. Teknologia kertoo, mitä voimme tehdä. Humanistiset alat auttavat ymmärtämään, mitä meidän pitäisi tehdä ja miksi. Suomi tarvitsee molempia, Pasi Hario sanoo.

Akavan Erityisalat esittää, että Suomeen laaditaan Humanististrategia, joka tunnistaa humanistisen erityisosaamisen merkityksen yhteiskunnallisten ja työelämän kysymysten ratkaisussa.

Humanististrategian toimeenpanossa tulee eri toimenpitein ja rahoitus varmistamalla nostaa humanistista osaamista opetuksen kaikilla asteilla ja työelämässä. Strategia tulee toteuttaa eri toimijoiden yhteistyönä. Mukana tulee olla ainakin korkeakoulujen, opiskelijajärjestöjen, opetushallinnon, alaa edustavien työmarkkinajärjestöjen ja kaikkien työnantasektoreiden sekä elinkeinoelämän näkökulmat.

Humanististrategian keskeinen ratkaistava asia on humanistisen tutkimuksen ja koulutuksen rahoituksen turvaaminen. Tämä edellyttää korkeakouluihin rahoitusmallia, joka ottaa nykyistä paremmin huomioon humanististen alojen ominaispiirteet.

– Yliopistoissa tuntuu nyt olevan vallalla suuntaus,  jossa menestystä mitataan teknisiä ja luonnontieteellisiä tai kaupallisia oppiaineita suosivilla mittareilla. Ikään kuin tieteen tekemisen ja opetuksen malli tulisi vain näiltä aloita. Tässä teknis-taloudellisessa ilmapiirissä etenkin pienet humanistialat häviävät kilpailun niukkenevista resursseista, Pasi Hario huomauttaa.

Humanistinen koulutus tarvitsee täydennysosan

Akavan Erityisalat ehdottaa humanististen yliopistokoulutuksen täydentämistä. Vaatimus pohjautuu liiton laajaan juuri valmistuneeseen jäsentutkimukseen, jossa humanistit itse arvioivat koulutuksensa relevanttiutta työelämän näkökulmasta.

Humanisteja kouluttavat yliopistot ovat jo vastanneet ”työelämärelevanssin” haasteeseen, mutta Akavan Erityisalojen jäsentutkimus viittaa siihen, että tehtävää on vielä paljon. Kyselyyn vastanneista yli 1 700 humanistista yli 80 prosenttia oli täysin tai lähes täysin sitä mieltä, että yhteyksiä työelämään tulisi lisätä jo koulutuksen aikana.

Liiton tutkimus osoitti, että humanistinen koulutus antaa huippuluokan kognitiivisen pohjan, mutta jättää työelämän kannalta paljon tarpeita työelämässä oppimiseen ja lisäkoulutuksiin. Humanistisessa koulutuksessa ei kuitenkaan pidä tinkiä vahvasta sivistysytimestä, vaan kyse on sen päälle tulevista soveltavista taidoista. Merkittävimmät soveltavat osaamisvajeet liittyivät projektinhallintaan, teknologioiden käyttöönottoon, talous- ja johtamisvalmiuksiin.  

– Humanistisen koulutuksen tehtävä ei ole tuottaa kapeita ammattilaisia vaan laaja-alaisia ajattelijoita. Siitä vahvuudesta ei pidä luopua. Sen rinnalle tarvitaan kuitenkin enemmän mahdollisuuksia oppia projektityötä, digitaalisia taitoja, työelämäverkostoja ja muuta osaamista, jota valmistuneet käytännössä tarvitsevat, Pasi Hario sanoo.

Jatkuvaa oppimista tuettava kaikin keinoin

Akavan Erityisalojen jäsentutkimuksessa humanistit kertoivat täydentävänsä itse osaamistaan kouluttautumalla lisää – monesti opiskelemalla jonkin toisen tutkinnon. Vastanneista 74 prosenttia oli suorittanut lisäopintoja perustutkinnon jälkeen ja 64 prosenttia oli valmis panostavaan jatkuvaan opiskeluun työuralla menestyäkseen. 

– Humanistit eivät jää odottamaan, että joku muu huolehtii heidän työelämävalmiuksistaan. He hankkivat lisäosaamista oma-aloitteisesti ja usein omalla kustannuksellaan. Se on vahvuus, mutta samalla viesti siitä, että koulutuksen ja työelämän välistä siltaa on edelleen vahvistettava, Pasi Hario sanoo.

– Jos uskomme jatkuvan oppimisen olevan välttämätöntä, meidän pitäisi tehdä siitä helpompaa, ei vaikeampaa. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen ja puheet toisten korkeakoulututkintojen maksullisuudesta vievät kehitystä juuri päinvastaiseen suuntaan.

Humanisti voi kuulua tekoälyajan menestyjiin

Tutkimuksessa selvitettiin myös humanistien suhtautumista tekoälyyn. Kysymys jakaa  humanistisen kentän voimakkaasti. 

– Tekoäly mullistaa asiantuntijatyötä, mutta samalla se nostaa arvoon sellaisia kykyjä, joita humanistit ovat harjoitelleet vuosikymmeniä: kriittistä ajattelua, kielellistä tarkkuutta, merkitysten tulkintaa ja erilaisten näkökulmien yhdistämistä. Humanistien ei kannatakaan nähdä tekoälyä uhkana vaan mahdollisuutena. Mitä enemmän tiedon tuottaminen automatisoituu, sitä tärkeämmäksi käy kyky arvioida tiedon merkitystä, luotettavuutta ja seurauksia. Juuri siinä humanistit ovat parhaimmillaan, Pasi Hario sanoo.

– Tutkimuksemme ei tue sitkeästi elävää mielikuvaa humanistista työelämän häviäjänä. Valtaosa humanisteista löytää paikkansa työmarkkinoilla varsin hyvin ja on tyytyväinen tutkintovalintaansa. Keskustelun pitäisi siirtyä pois vanhoista stereotypioista kohti sitä, miten tätä osaamista voidaan hyödyntää nykyistä paremmin.

Akavan Erityisalojen Humanistinen koulutus ja työelämä -tutkimus julkistetaan liiton Humanistipäivässä Helsingin yliopistolla 23.10.2026. 

Lisätietoja:

Pasi Hario, puheenjohtaja, Akavan Erityisalat, puh. +358 40 630 9106, pasi.hario@akavanerityisalat.fi

Lisätietoja Humanistinen koulutus ja työelämä -tutkimuksen toteutuksesta ja tuloksista: tutkimusjohtaja Jaakko Kaartinen, Taso Research Oy, puh. +358 40 727 6089, jaakko.kaartinen@tasoresearch.fi

LUE MYÖS: Tutkimus: Humanistinen koulutus antaa vahvan pohjan työelämään